Juuri nyt — 10.11.2017
Tärkeä osa Stockmannin joulun käynnistymistä ovat perinteeksi muodostuneet Satuikkunan avajaiset. Tänä vuonna Satuikkunassa on kokonainen suloisten huopahahmojen asuttama salainen joulukylä, jonka hahmot heräävät eloon Arilyn-sovelluksen avulla. Taiteilija Ulla Mertalehto kertoo lisää sydämeenkäyvien eläinhahmojen synnystä.
Stockmannin Aleksanterinkadun Satuikkuna avautui pienten ja isompien joulun odottajien iloksi lauantaina 11.11. Satuikkunan pörheiden huopahahmojen tekijälle Ulla Mertalehdolle tämänvuotinen ikkuna on ollut osa arkea jo viime joulusta lähtien. Helsingin keskustan Satuikkunan lisäksi Ulla on valmistanut hahmoja Tapiolan, Turun ja Tampereen tavarataloihin. Lähes päivittäin tehtynä hahmoja on syntynyt huikeat yli 300 kappaletta, eikä kahta samanlaista ole.
Ullasta huokuva tekemisen ilo on alkujaan jo lapsuudesta, todennäköisesti rakkaus käsillä tekemiseen ja luovuuteen on tullut jo äidinmaidossa. ”Kyllä suurin innostajani on varmasti ollut oma äitini ja hänen tekemisensä seuraaminen jo pienestä pitäen”. Ullan äiti onkin monialainen taituri, aivan kuten käsitöitä, mosaiikkia ja keramiikkaa harrastava Ullakin.
Satuikkunan tekijän oma taiteilijuus starttasi ompelusta ja neulomisesta, kymmenvuotiaana Ulla piti tyttökaveriensa kanssa ompelukerhoa. Opit tulivat luovan tekemisen kautta, eikä kommelluksiltakaan vältytty. Kerran Ulla teki 4-vuotiaalle pikkusiskolleen housut niin, että pyysi siskonsa kankaan päälle makaamaan, leikkasi mallin siskon vierestä ja ompeli housut suoraa siskon päälle. Pitihän housut lopulta harsia pois.
Samalla rohkean kokeilevalla asenteella Ulla tarttui myös hänelle tarjottuun Satuikkuna-projektiin, vaikkei hän aiemmin juuri ollut muokannut huopaa hahmojen muotoon. ”Aloin kirjaimellisesti taivutella rautalangasta hahmoja”, Ulla nauraa.
Uniikeissa hahmoissa ihastuttaa juuri niiden persoonallisuus, jonka taakse voi rakentaa kokonaisen elämäntarinan. Lähteekö taiteilija tuomaan huovasta esiin etukäteen suunnittelemaansa persoonaa?
”En oikeastaan. Minulla saattaa olla työn alussa jokin hahmotelma, kuten taulua tehdessä. Vasta tehdessä kuitenkin muotoutuu, tuleeko hahmosta lammas vai kettu. Jokainen lammaskin on kuitenkin oman näköisensä, uniikki”, Ulla avaa ja jatkaa:” Tekovaiheessa jokaiseen hahmoon syntyy kiintymyssuhde, nämä ovat minulle kuin omia lapsia. Välillä naurankin itselleni, kun huomaan puhelevani hahmoille esimerkiksi niitä pakatessani että nyt teidän pitää mennä tänne laatikkoon”. Juuri yksilöllisyytensä vuoksi Ulla ei osaakaan nostaa yhtä hahmoa suosikikseen, kaikki ovat omalla tavallaan ihania. Ikkunassa on niin isä- kuin äitilampaita lapsineen sekä harmaahapsisempia senioreita ja rokkaavia nuoria, jokaisella on oma paikkansa.
Ullan hahmokavalkadi onkin vaikuttava. Satuikkunassa ketut, pöllöt, lampaat, hiiret, koirat ja hämähäkit ovat uppoutuneita joulupuuhiinsa, joihin katsoja pääsee salaa kurkistamaan. Yksi on ongella, toinen toriostoksilla ja kolmas kuusenhakumatkalla.
Hahmot eivät kuitenkaan jää vain ikkunan lasintakaiseen maailmaan, vaan hyppäävät sisälle tavarataloon osaksi salaista seikkailupolkua. Arilynin mobiilisovelluksen AR-teknologian eli lisätyn todellisuuden avulla hahmot heräävät ennennäkemättömällä tavalla eloon ja kutsuvat mukaansa etsimään Joulupukkia tavaratalon vanhimman asukkaan, Onni-tontun kanssa
Ullan huopahahmojen valmistaminen ei kuitenkaan lopu ikkunan avajaisiin. Ullalla on ollut perinteenä rakentaa myös oma jouluikkuna, joka tänä vuonna tietysti rakentuu huopahahmojen ympärille. Myös läheisten lahjapaketeista kuoriutuu varmasti monta huopaeläintä ja -enkeliä. Esimerkiksi hahmoihin ihastuneelta ystävättären tyttäreltä hän onkin saanut toiveen tehdä haisunäätä ja koala. Ikkunan avauduttua lisätilauksia ihanista hahmoista tulee varmasti lisää.
